sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Nobody but me


Bäevvöö ihimiset!

Jostain syystä TOSI monet luulee, että mulla on luonnostaan kiharat hiukset. No se saattaa johtua siitä, että en oikeestaan liiku koskaan missään ihmisten ilmoilla ilman, että mul ois ollu yöllä letillä hiukset ja sen seurauksena kiharat. Oon tästä jo joskus blogissani puhunut ellen pariki kertaa, mutta puhumpa nyt vielä kolmannen kerran, koska en halua huijata ihmisiä!

Minulla siis on luonnostaan ihan piikkisuorat hiukset. On myös tullut kysymyksiä joskus, onko tää mun oma hiusväri, ja vastaus on, että kyllä on. Otin tuon yläpuolella sijaitsevan kuvan tänään heti kun hiukset kuivu suihkun jälkeen. Kuvassa mun hiukset on aika omituisen laineikkaat ja volyymikkaat (onko se sana?), tämmöstä ei tapahdu kyllä usein, en tiiä mikä ne nyt sai noin taipumaan. Mutta halusin ottaa kuvan, missä oon täysin luonnollinen, eli ei meikkiä, ei kiharia hiuksia. 

Suurin osa ihmisistä, joiden kaa oon ollu jossain tekemisissä joskus, on luullu, että mulla on luonnonkiharat. Sitte ku sanon, että näin ei ole, nii se on aina kunnon maailmaa mullistava tieto. Musta tuntuu, että huijaan ihmisiä, jos ne luulee, että omaan semmoset kivat kikkurat hiukset luonnostaan. Olis unelmaa, ku vois sanoa ihan valehtelematta että joo nää on tämmöset luonnostaan. 

Nyt oon yrittäny opetella näihin mun omiin hiuksiin pikkuhiljaa, mutta ne ei vaan tunnu minulta. Tuntuu ku osa mun persoonasta häviäis ku annan hiusten vaan olla niinkun ne on. Olo ei oo mukava ku hiukset on suorat. Osittain en tykkää suorista hiuksista itselläni myöskään siksi, että omaan melko massiivisen ja rotevarakenteisen kehon. En ole lihava läheskään, oon oikeestaan niin hyvässä kunnossa tällä hetkellä kun voin olla, mutta silti mun keho on semmonen paksu. Tykkään bodata (hehee), ja vaikka en tarkotuksella yrittäis kasvattaa lihaksia, niin mun lihakset vaan on isot, joka saa mut näyttämään vielä paksummalta. Tää kaikki + levee lantio ja hartiat, niin suorat hiukset ei jotenki sovi. Tarttee vähä volyymia päähän, että se tasapainottaa paksua kroppaa.

Oon harkinnu kaikenmailman permanentteja ja yrittäny vaikka mitä, että saisin jotain eloa mun hiuksiin, mutta mikään ei oikein auta. Paras keino tähän mennessä on vaan joka yö laittaa ne letit päähän. Päivän mittaa hiukset kyllä yleensä suoristuu ja sit on taas pylly olo. Tästä syystä yritänki nyt parhaani kesän aikana opetella tykkäämään näistä ihan näin suorana vaan. :)

Mudda jöö, näin vaan halusin oikoi vääriä käsityksiä, ei mulla muuta, hääv a nais dei eevripabiii! :))

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Oon avoin mielen säästäni, avoimesti sekasin päästäni, siks kai oon niin huoleton, tiedän olevani kuolematon




Tän biisulan sanat sai mut kirjottamaan tähän ihan älyttömän pitusen analyysin siitä, kuinka samaistun niihin niin täydellisesti, mutta sitte deletoin koko sen raamatun pitusen tekstin jostain syystä. Tajusin, että sen kaiken voi sanoa niin lyhyesti, kun että ne pienet asiat elämässä, kuten pienet leppäkertut, voi olla niitä isoimpia, kun niitä osaa katsoa oikein. Syvällistä, mutta totta. En muista miten tän biisin sanoista pääsin tämmöseen lopputulokseen, mutta jotenki se kuitenki siihen meni.
Elämä on mugavaa kun aamulla bussin ikkunasta nähty pupu tekee koko loppupäivästä iloisen. Elämä on kivaa, kun voi istua hetkestä toiseen katsellen järven pintaa, ja ihmetellen miten se oikein toimii. Elämä on kaunista, kun näkee, että joku poimii kastemadon tien sivuun, ettei se jää auton alle. Elämä on hienoa, ku kuulee vaan hiljaisuuden ja näkee vaan pimeyden sukeltaessa keskellä järveä. Hyttynenkin on yllättävän kaunis olento. :)